Kirjoitan nyt aiheesta, jota olen miettinyt tosi paljon viime aikoina. On energiakriisi, ilmastokriisi, bensakriisi, ruokakriisi ja kaikenlaisia muitakin kriisejä, joista en ole varmaan edes tietoinen. Luin vähän aikaa sitten David Attemboroughin elämänkerran, jossa hän kertoo omakohtaisesti ja havainnollistavasti siitä, miten luontokato on vaikuttanut meidän elinaikanamme ja miten se tulee vaikuttamaan seuraavan sadan vuoden aikana. Ajattelin, että tämä kirja pitäisi olla jonakin eduskunnan ja politiikan pääsykoekirjana, niin hyvä ja vaikuttava kirja oli.

Olen itse tällä hetkellä pienituloinen, koska elän kotihoidontuella. Uskon silti, että juuri pienituloisena on loistava mahdollisuus tarkastella omaa kulutustaan, keskiluokasta puhumattakaan. Moni ajattelee, että säästämiseen tarvitsee rahaa, jotta voi ostaa aurinkokennoja, sähköautoja ja uuden lämmitysjärjestelmän. Kuitenkin meidän ei pitäisi ostaa koko ajan jotain lisää, vaan vähentää kulutustamme. Huh, vaikeaa. Koska en ole mikään kaikkein eläinrakkain ihminen (okei tää kuulosti pahalta mutta lue vielä eteenpäin) eläinten suojelu ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen eivät ole koskaan saaneet mua vakuuttumaan tai tekemään ylimääräisiä ympäristötekoja. Kirjan luettuani olen kuitenkin muuttanut kelkkaani ja koen, että villin luonnon säilyttäminen on ihan ehdottoman tärkeää.

Kun on pakko kuluttaa..

• ensimmäinen valinta on tietenkin Julia Thurenin keksimä sääntö numero yksi: ÄLÄ OSTA TURHAA PASKAA. Mietin entistä tietoisemmin, on tavaran ostamisessa halusta vai tarpeesta, pidän listaa asioista, joille on tarve ja ostan vain listalla olevia asioita, tämä on omalla kohdallani vähentänyt ns. heräteostoksia. Olen myös perunut turhat uutiskirjeet sähköpostiin, jotka houkuttelevat vain kuluttamaan lisää
• suosin leluja, jotka voi korjata tai kierrättää, kiinnitän huomiota materiaaleihin (muoviset käytettynä!) ja suosin esim. pehmoleluissa pellavaa ja leluissa puuta
• suosin käytettyjä vaatteita tai kotimaista vaateteollisuutta
• uusia vaatteita ostaessa kiinnitän huomiota materiaaleihin ja siihen, onko vaate pestävissä/huollettavissa
• uuden vaatteen ostamisen sijaan käytän energian ja aikani vanhan huoltamiseen. Olen mm. alkanut käyttää nukanpoistajaa, jolla uudistin jopa 8 vuotta vanhan merinohupparin nukattomaan kuntoon
• myyn ylimääräisiä vaatteita pois, mikä tuo lisätuloja mutta myös ihastuttavaa väljyyttä ja selkeyttä vaatekaappiin
• panostan hyviin kenkiin, sillä säästän siten fysioterapiakuluissa 🙂 kunnolliset kengät on myös helpompi huoltaa suutarilla
• harrastan “hyväntekeväisyyttä” ostamalla Kaikon vaatteita (7% tuotosta menee kehittyvän maan naisten tukemiseen) ;D
• ruokaa on pakko syödä ja ostaa. Näillä hinnoilla ekologisten tekojen tekeminen on kuitenkin haastavaa mutta ei mahdotonta. Päätin esimerkiksi ruokakaupassa ostaa luomua. Totuus on kuitenkin, että luomupunajuuret maksoivat yli 7€, joten jouduin heti nöyrtymään ja valitsemaan niiden sijaan “kotimaista”-pussin, joka taisi olla alle 2€. Merkittävää kuitenkin mielestäni oli se, että valitsin kuolleen eläimen sijaan kotimaiset vihannekset. Olemme jo pitkään syöneet rahan säästämiseksi aina toisen päivän lämpimistä aterioista kasvisversiona mutta nyt tähän tuli entistä enemmän motivaatiota!
• ostan paikallisista leipomoista, jos mahdollista, koska ruuan roudaaminen paikasta toiseen on kallista
• ostan ravintolassa nykyään aina kasvisruokaa, paitsi jos sorrun sushiin ;D kasvisruuan normalisoiminen on tärkeää ja liha on hyvä säästää juhlaan ja viikonloppuihin. En ole vegaani mutta se ei tarkoita, etten voisi suosia kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja, esimerkiksi Kolmen kaverin vegaanijätskit tai Mimosan aidon vegaanilounaat ovat taivaallisia!

Miten säästän kotona ja arjessa..

• säästän vettä tietoisesti esim. suihkussa ja astioiden pesussa, lasken tähän pienetkin jutut, esim. jos lapselle jää vettä lasiin, kaadan sen kukille
• kirjoitan repeptit reseptivihkoon sen sijaan, että googlaisin saman ohjeen aina netistä (palvelimet vievät myös sähköä!)
• en lennä, matkustan maata pitkin esim. junalla tai harrastan lähimatkailua, ehdotin miehelle jopa autosta luopumista mutta hän ei sitä valitettavasti vielä napannut. Ja jos sattuisinkin jonnekin lentämään, en kertoisi siitä kellekään, koska en halua normalisoida hupilentämistä
• meillä oli aiemmin haaveena omakotitalo mutta tällä hetkellä kerrostaloasuminen palvelee meitä yllättävän hyvin ja on ekologisempi vaihtoehto
• rahastosäästämiseen olen valinnut rahaston, joka ei kuormita ympäristöä (OP:n kestävä maailma-rahasto) koska en halua säästää lapsilleni maapallon ja heidän oman tulevaisuutensa kustannuksella
• villavaatteet kotona käytössä, jotta huonelämpötilaa voi alentaa hieman. Meillä ei voi valita lämmitysmuotoa, joten siihen emme voi vaikuttaa.
• harjoittelemme kotona energiansäästöä lasten kanssa, harjoittelemme mm. sopivan annoskoon ottamista omalle lautaselle (lisää saa pyytää), hanan käyttöä ja puhun avoimesti sähkön säästämisestä arkisella tasolla.
• valitsimme edellisessä sähkökilpailutuksessa vihreän sähkön, joka tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, tämä maksoi meille muistaakseni vitosen(?) enemmän kuussa
• kirjojen suosiminen sekä leikkiminen ja lautapelit ruutuajan sijaan on myös ekologisempaa, etenkin kun kirjoja ja pelejä saa lainattua ilmaiseksi kirjastosta
• sähköpyörän ostaminen on ollut merkittävä muutos arjessa ja olemme lisänneet autoilun sijaan pyöräilyä

Kysyin vielä kolmevuotiaalta, onko hän oppinut varhaiskasvatuksessa jotain luonnonsuojelusta tai keksiikö hän, miten voisi suojella ympäristöä? Hän vastasi, että hän on kyllä oppinut aiheesta ja hän ainakin alkaa tekemään kuperkeikkoja. Nauroimme miehen kanssa hyväntahtoisesti mutta tiedättekö mitä, vastaus ei syväanalyysin jälkeen ole ollenkaan hassumpi. Saamme liikkumisesta hyvää oloa ja energisyyttä mutta mikä parasta, kuperkeikkojen tekeminen ei maksa kellekään mitään, ei rasita maapalloa, luontoa ja sen eläimiä, ekosysteemiä, ei kuluta arvokkaita luonnonvaroja eikä varsinkaan tuota haittaa yhtään kellekään. Jaan jälleen lempilauseeni:

Let us read.

Let us dance.

These two amusements will never do any harm to the world

– Voltaire

Tämän tekstin tarkoitus on innostaa, herätellä ja tuoda esiin omia tietoisia valintoja, joita pyrin tekemään arjessani. Haastan SINUT mukaan talkoisiin, enkä vain täksi talveksi tai siksi, että on joku energiakriisi. Valitse sinulle läheinen lapsi, lemmikki, ihminen ja tee tämä hänen vuokseen. Vinkkaa rohkeasti sun parhaat säästövinkit kommentteihin.

terkuin, Heini