Asioita, joista olen ottanut vauvavuoden aikana paineita (turhaan).

• Musumen jalkojen asento noin viisisataa kertaa päivässä
• milloin napa paranee?
• “oppiiko se koskaan kääntymään mahaltaan selälleen?”
• “oppiiko se koskaan ryömimään?”
• “oppiiko se koskaan konttaamaan?”
• “oppiiko se koskaan kävelemään?”
• miten Musume käyttäytyy vieraiden läsnäollessa (miten turhaa!!!)
• keskivartalon palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä, siitä, että muut ovat laihtuneet omiin mittoihinsa ja minä (typerä nainen, lopeta jo se vertailu!)
• imetys
• rintakumin käyttö
• mitä muut (työkaverit) ajattelevat rintakumin käytöstä
• onko vauvastani tarpeeksi valokuvia? (vastaus; eiköhän..!!!)
• raha-asiat vähintään pari kertaa kuussa, miten selviän kotihoidontuella (vastaus: ihan hyvin)
• syökö vauva tarpeeksi monipuolisesti? (pieni tarina tähän väliin; Mummoni kertoi, että hänen lapsensa (5kpl) ovat kasvaneet lähinnä “potaatvellillä” ja “vehnäsellä”, korvikkeen sijasta saivat keitettyä lehmän maitoa)
• siitä, että meillä (vauvalla sekä minulla) oli hyvin usein tahroja vaatteissa, kun olimme muskarissa.. hävetti niin tolkuttomasti, turhaan (no mitä muuta voi odottaa kun syöttää omenasosetta kansalaisopiston aulassa)
• olen pukenut lapseni “väärin” eli sää muuttuu yllättäen tai olen arvioinut vaatteiden määrän ylä- tai alakanttiin
• mitä muut äidit ajattelevat, kun olen pukenut lapseni väärin
• vauvan päivärytmistä ja siitä, jos se menee “pieleen”
• miksi vauvani ei jaksa olla potalla
• miksi se ei saa kolmion muotoista palikkaa reikälaatikkoon (tiedän tähän kyllä vastauksen mutta se ei lohduttanut)
• no nyt hän kiinnostui sittenkin nukeista, vaikka kuinka kannustin loogis-matemaattisiin taitoihin, tarjosin autoleikkiä ja päristelin menemään (LOL, relaa mutsi)

Haluan kertoa sinulle, menneisyyden minä. Älä ota paineita. Tiedän, että nuo asiat olivat tuolloin ajankohtaisia ja “isoja” mutta nyt tiedät paremmin.

On myös monia asioita, joista muut vanhemmat kokevat paineita, mutta itse suhtaudun niihin olankohautuksella. “Onko tuo nyt niin iso asia?” On asioita, joista muut kokevat paineita mutta itselleni ne ovat helppoja tai jopa mieleisiä. Olen esimerkiksi nauttinut aina vauvan pukemisesta ja soseiden ja sormiruokien tekemisestä itse, nämä yleensä koetaan hankaliksi. On jännä, miten erilaisista asioista ihmiset ottavat paineita ja stressaavat.

Rakastan erästä sanontaa, mutta minun on mahdotonta noudattaa sitä ennakoivan luonteeni takia. Aion kuitenkin jatkaa

Älä murehdi sitä etukäteen, sillä riskinä on, että joudut murehtimaan samaa asiaa kahdesti.

Isossa mittakaavassa olen kuitenkin huomannut, että osaan olla myös melko huoleton ja rento, mikä on minulle uutta. En aktiivisesti pelkää, että Musume putoaa portailta, lakkaa yöllä hengittämästä, kaatuu ja rikkoo housunsa tai että hänelle keksitään ikävä lempinimi koulussa. Olen vauvavuoden aikana löytänyt itsestäni uuden, rennomman ja huolettomamman puolen.

Johtunee tästä helteestä. Kun taapero heittää yllättävät itkuraivarit rattaissa (koska ei päässyt keinumaan lähimpään puistoon vaan siihen kauempaan), päässäni alkaa soida sellainen letkeä “sun shine, sun shine reggae” -tyylinen musa ja rauhoitan itseni sanomalla: this too shall pass, tästä on ennenkin selvitty, kohta se varmaan nukahtaa tuohon kiukkuunsa. Elän enemmän hetkessä kuin koskaan ennen. Kiitos aurinko, kiitos vauvani.

terveisin, Heini