Leikit vauvan kanssa 5kk
Musume ei juurikaan 5 kuukautisena enää viihtynyt selällään ja oli aina kierimässä mahalleen, kun vaan mahdollista. Lelut (erityisesti pallot) karkasivat ulottumattomiin, se harmitti. Patentoin kuvassa näkyvän “hulavanne-systeemin”, joka piti lelut jatkuvasti sopivan etäisyyden päässä. Musume liikkui siis hulavanteen sisällä mahallaan kellonsuuntaisesti. Huomasimme, että hän kieri akselinsa ympäri aina vaan toiselle puolelle, vaikka yritimme mitä. Hulavanteen sisällä ollessaan aloimme siirtää leluja aina vasemmalle puolelle ja sitten hän oppi senkin verrattain nopeasti.
Painonsiirrot puolelta toiselle alkoivat. Tämä tarkoittaa sitä, että vauva nojaa kyynärvarteen kurottaessaan lelua, mikä mahdollistaa merkittävästi lelujen tutkimista ja lelujen siirtelyn paikasta toiseen. Kuvassa näkyvät Musumen tuon ajan suosikkilelut; soiva sammakkoheiluripallo, aina ja ikuisesti ihana pehmokirja, helisevä jättiduplomato, Brion lelut (jotka tosin ovat 6kk eteenpäin, näissä ei kannata aina uskoa ikärajoja..), keltainen puristeltava kuulilla täytetty terapiapallo ja klassinen Fisher-Price rengastorni. Tykkään ihan hurjasti noista Brion vauvaleluista, koska jostain syystä ne vieläkin kiehtovat Musumea (nyt 1v) ja ovat ns. pulmapelimäisiä, joten niissä riittää tutkittavaa. Leluista kaikki paitsi terapiapallo ja sammakko on ostettu käytettyinä. Brion vauvaleluja löytyy ainakin meidän lähikirppikseltä tosi kivasti ja ne ovat yleensä moitteettomassa kunnossa.
Paljon käytössä ollut leikkikaari jäi olohuoneessa hieman vähemmälle käytölle mutta kyllä Musume sielläkin välillä pötkötteli. Meidän leikkimatossamme oli onneksi kuvia ja kosketeltavia pintoja myös itse matossa, joten niissä riitti ihmeteltävää, kun ylhäällä roikkuvat jutut eivät enää kiinnostaneet. Leikit Musumen kanssa olivat niitä vanhoja tuttuja mutta nyt hän oli niin kiinnostunut leluista, että usein myös riitti, kun vaan ojensi hänelle liian kauas ajautuneita leluja ja yhdessä tutkimme niiden ominaisuuksia. Pallot ilahduttivat, kun niitä vieritti hänelle. Äidin hiukset ilahduttivat, kun niillä kutitti naamaa. Isin hassuttelut ilahduttivat. Kirjat ilahduttivat joka päivä, etenkin kun Musume oppi kääntämään itse sivua pyydettäessä. Oi sitä riemua!
Hieman yllättävä asia, joka EI ilahduttanut Musumea oli ilmaan heittely ja kuperkeikat vauvajumpassa. Huomasin silloin, että hänellä oli ehkä pientä herkkyyttä liikeaistimuksille, mutta ei kuitenkaan kovin paha, sillä toistojen myötä hän tottui nopeasti. Pyysin nimittäin miestäni kokeilemaan vauvan varovaista heittämistä ilmaan ja hänen kanssaan ei ollut mitään ongelmaa ja näytti, että vauva vaan nauraa. Jostain syystä minun temppuiluani Musume sen sijaan pelästyi????
Aloitimme kiinteiden maistelun, kun Musume oli 5½ kuukautta. Se se vasta olikin melkoista leikkimistä.. Minä työnnän ruokaa suuhun, hän kippaa se ulos. Syömisjutuista voisin kirjoittaa toiste lisää.
Muistan, että Musume oli todella tyytyväinen noihin aikoihin. Kiinnostunut leluista, iloinen, nauravainen, tyytyväinen uusiin taitoihinsa..
.. kunnes alkoi uusi vaihe.
terveisin, Heini