Korvikkeesta ja pulloruokinnasta 

Mummoni kertoi, että “ei hänellä maito piisannut kuin ekalle lapselle, eikä sillekään kovin kauaa”. Ihmekös tuo (kuvittele, että vauvanhoitamisen lisäksi vastuulla olisi sellainen pikkuhomma kuin lehmien lypsäminen, ruokkiminen yms. eikä olisi imetyksen jälkeen tuorepuristettua appelsiinimehua tarjolla). Kysyin, mitä vauvat sitten oikein saivat äidinmaidon jälkeen? No, jonkinlaista lehmänmaidosta keiteltyä velliä ilmeisesti? Kaikista lapsista tuli siitä huolimatta ylioppilaita ja ihan kunnon kansalaisia. Veikkaan, että nykyajan korvikkeet ovat melkoisesti parempi ravinnon lähde vastasyntyneelle.

Työkaverini (terveydenhoitaja) sanoi joskus vuosia sitten hienon lauseen “ei se kullaksi muutu” tarkoittaen, että jos äidin ruokavalio koostuu pelkistä sipseistä ja energiajuomasta, ei äidinmaito ole silloin välttämättä se paras vaihtoehto vauvan ruokkimiseksi. Korvikeviha ja imetysviha ovat tosi jänniä ilmiöitä. Ensimmäiseksi herää kysymys, miksi? Johtuuko kiihkoilun määrä siitä, että kyseessä on vauvan ravinto, johon me aikuiset suhtaudumme kuin uskontoon? Argumentit perustuvat usein hatariin olettamuksiin ja kuulopuheisiin. Neuvolasta saadut ohjeet tuntuvat vaihtelevaan perheestä riippuen.. Itselleni annettiin ohjeeksi, että ei, minun ei kannata antaa vauvalle korviketta (kysyin tätä, sillä olisin halunnut itse nukkua pidempään). Toisille taas lisämaitoa ja korviketta suositellaan, puhumattakaan esim. jos lapsi on adoptoitu. Argumenteissa korvikkeen puolesta ihmiset esittävät aina saman argumentin; kyllä se lapsi kasvaa korvikkeellakin. JA NIIN KASVAAKIN!!! Maailma on täynnä eläviä todisteita siitä.

En suostu kuuntelemaan väitteitä, että korvikkeet olisivat jotain ihmeen myrkkyä vauvoille, naurettavaa! En ymmärrä juurikaan korvikkeiden ja äidinmaidon ravitsemuksellisia eroja mutta jotain eroa niissä on. Olin syksyllä korvikefirman sponssaamassa koulutuksessa, jossa oli alussa tuote-esittelyä ja odotin ylistystä korvikkeiden hienoudesta. Olin hieman yllättynyt, kun koulutuksessa korostettiin imetyksen tärkeyttä ja äidinmaidon ylivoimaisuutta SIIS KORVIKEFIRMAN esittelyssä! Uudessa tuotteessa oli saatu tuotteeseen kaksi aminohappoa, jotka suojaavat sairauksilta. Äidinmaidossa niitä on toistakymmentä.

Siinä vaiheessa, kun halusin itse antaa korviketta vauvalle, ei se ollutkaan niin helppoa. Kaipasin epätoivoisesti unta, joten sovimme, että mieheni antaa pullosta maitoa, kuten silloin alle viikon vanhana. Ei onnistunut ei. Kokeiltiin hörppyytystä ja erilaisia pulloja. Vauva oksensi kaiken pullomaidon välittömästi tai meinasi jotenkin “tukehtua” siihen, sillä pullosta maito tulee niin paljon helpommin. 

Aivan kuten tutinkin kanssa, Mimmi ei koskaan oppinut juomaan maitoa pullosta. Jälkikäteen ajateltuna hyvä niin, sillä siirryimme myöhemmin suoraan hörppyytyksestä nokkamukiin, pillipulloon tai suoraan lasista hörppäämiseen. Oli öitä ja hetkiä, jolloin en toivonut mitään muuta, kuin että rakas lapseni voisi juoda pullosta, jotta saisin itse pidemmän unipätkän tai kauppareissun, josta ei tarvitsisi kiirehtiä takaisin. Kaipasin pulloruokintaa NIIN NIIN KOVASTI, että yritin väkisin harjoituttaa sitä vauvalle.. Olin etukäteen ajatellut, että ihanaa, kun mies tykkää valvoa iltaisin pidempään ja voi hoitaa osan syötöistä pullolla. Tämä ei tietenkään toiminut. 

Tuttipullosta on tehty tasa-arvon symboli, äitien vapauttaja, pelastaja. Minä en sitä saanut kokea.. Amerikassa tuttipullo on monille itsestään selvä valinta äitien lähtiessä töihin kohtuuttoman nopeasti synnytyksen jälkeen (en olisi itse kyennyt kahden viikon kohdalla olemaan töissä!). Rintapumppu on jokaisen monen äidin (joka haluaa säilyttää työpaikkansa) ehdoton väline. Onko sillä väliä, tuleeko äidinmaito pullosta pumpattuna vai suoraan lähteestä? 

Vauvan imiessä rintaa, hänen kielensä muokkautuu ja kehittyy, kielijänne venyy ja kielen lihas vahvistuu. No, mites tämä nyt sitten vaikuttaa mihinkään? Se vaikuttaa myöhemmin ruuan prosessoimiseen (ruuan siirtäminen nieluun) ja kielelliseen kehitykseen (imetetyillä lapsilla on keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä.) Pulloruokinta EI johda pulmiin näissä osa-alueissa, imetys vain edistää niitä. Puheterapeutit kyselevät yleensä tarkkaan lapsen varhaiskehityksestä, kuinka kauan lapsi on syönyt tuttia, rintaa, tuttipulloa ja niin edelleen ja onko imetyksessä ollut hankaluuksia. Eräs puheterapeutti viittasi, että lisääntyneet tarkkaavaisuushäiriöt liittyisivät pulloruokinnasta ja smoothiepussikulttuurista johtuvaan ns. “lötköihin kieliin” (hengityskatkokset öisin) mutta tällä ei tietääkseni ole tieteellistä näyttöä.

No entäs se vuorovaikutus? Koen, että jokainen hoidossani ollut vauva, jolle olen itse antanut maitoa pullosta on minulle tärkeä. Uskon, että vuorovaikutus on ihan yhtä hyvää siinä pulloruokinnassakin, miksi ei olisi? Siinä ollaan sylikkäin, katsekontaktissa, lähekkäin, läsnä. Miten ihmeessä se vanhemman rakkaus ja hyväntahtoisuus vauvaa kohtaa jotenkin vähenisi pullon kautta?

Aion antaa tammikuiselle korviketta silloin, kun siltä tuntuu. Jos ei tunnu, niin en anna.

Annetaan siis vauvoille (ja heidän vanhemmilleen) ruokarauha, kiitos!

Parhaat lähteet ja vinkit imetykseen, osittaisimetykseen ja pulloruokintaan löytyvät imetyksen tuen sivuilta.

terveisin Heini