Kesän ihanimmat sisäleikit
Minut valitiin Playunion-verkkokaupan brändilähettilääksi täksi kesäksi ja tuotteet saatu sitä kautta, lopussa alekoodi!
Ehkä tiesittekin, tykkään kovasti leluista. Mutta en mistä tahansa, tykkään “älykkäistä” leluista. Sellaisista, jotka tekevät minun vanhemmuudesta helpompaa, jotka haastavat taaperon aivosoluja, jotka ovat kauniita, kestäviä, ekologisia. Sanoinko jo kauniita (!!!) Olin kesän alussa onnesta soikeana, kun pääsin ensimmäistä kertaa brändilähettilääksi edustamaan yritystä, jonka arvot voin allekirjoittaa täysin.
Playunionin sivuilla kerrotaan näin:
“Tavoitteemme ja toiveemme on, että jokainen lapsi voisi kokea leikin ja oppimisen iloa ja löytää leikeissään samaistumisen kohteita. Haluamme tarjota leluja, joiden kautta jokainen lapsi voi nähdä oman ainutlaatuisuutensa ja siten oppia arvostamaan itseään sekä kunnioittamaan muita. Ajattelemme, että leikin kautta lapset voivat oppia avoimuutta ja empatiaa, ja nähdä erilaisuuden rikkautena.” Siis miettikää! Kuinka moni yritys voi sanoa näin?
Valitsin Playunionin valikoimasta leluja, joiden tiedän kestävän aikaa, kulutusta ja mielessä oli myös hienomotoriikan harjoittelu. Mimmi tykkää hurjasti kaikenlaisesta askartelusta ja olen ostanut monta rauhallista ruuanlaittohetkeä näiden pujotteluhelmien avulla. Hän myös hakee askartelulaatikosta ompelukuvat ja käy niiden kimppuun (intoa löytyy enemmän kuin taitoa mutta jokin näissä häntä kiehtoo!) Voisin itseasiassa käyttää kaikkia näitä työvälineinä toimintaterapiassa koska tahansa.
Ruuvit ja mutterit ovat meillä Puuha-Pete innostuksen (korjaan; manian) myötä tulleet tärkeiksi. Työkalut kiinnostavat muutenkin juuri nyt. Ruuvit, helmet, ompelukuvat, nämä kaikki edistävät kahden käden yhteistyötä, käden koordinaatiota ja tarkoituksen mukaista liikkeen hallintaa, silmän ja käden yhteistyötä ja ennen kaikkea sinnikkyyttä! Helmiä ja ruuveja voi käyttää myös kaikenlaiseen lajitteluun ja aiemmasta tekstistä löytyy lisää ideoita puuhelmien kanssa touhuiluun. Ehkä joku huomasikin, että olen valinnut nimenomaan puisia leluja. KOSKA MIKSI EI! Ja epäilijöille, kyllä myös ruuvit (jotka tuntuvat ihan muovilta!) on tehty kestävän kehityksen mukaisesti puumassasta.
Lukkotaulu on myös loistavat itsenäinen puuha esimerkiksi odotustilanteissa tai jos haluan koomata vielä vähän aikaa sohvalla klo 6.25. Taaperomme on melko sinnikäs tapaus mutta pyytää kyllä tarvittaessa apuakin. (Psst.. Tällaista “busy board” tyylistä taulua voi loistavasti käyttää myös geriatrisella ja aikuisten neurologisessa kuntoutuksessa!!!)
Saimme kesän aikana nauttia monenlaisista palapeleistä, joista yksi on tämä ihana OMM designin suuuupeeeeeeeersöpö eläinpalapeli. Saimme lisäksi ihanan metsäaiheisen lattiapalapelin sekä puisen maapallopalapelin, jossa on eri kansojen asukkaita. Olen jotenkin iloinen siitä, että meidän vanhempien palapeli-innostus on onnistuttu tartuttamaan taaperoon, mieheni haaveilee jo nyt siitä, että jonain päivänä aletaan tekemään tuhannen palan palapelejä.
Kesä on ollut ihana, kaunis, aurinkoinen (paitsi tämä elokuu, mitäs hittoa, eikös tämän pitänyt olla vielä kesä???) ja olemme leikkineet paljon ulkona ja olleet maaseudun rauhassa. Mutta olen niin kiitollinen siitä, että aamulla, kun taapero haluaa herätä kohtuuttoman aikaisin, on ollut jotain uutta ja kiinnostavaa tekemistä, jotta olen itse voinut jatkaa horrostamista sohvalla ja kuvitella, että “minä tässä nukun vielä”. Oman pahoinvoinnin keskellä on ollut vaikeampaa keksiä järkevää tekemistä taaperolle ja luovuus on ollut nollassa. Nämä lelut ovat pelastaneet siis meillä monta aamua ja hetkeä, jolloin ei vaan ole jaksanut.
Haluan tämän tekstin myötä kiittää ihanaa yhteistyökumppaniani näistä ihanista leluista, joista olemme saaneet nauttia. Dinot, palapelit ja muut jäävät tuovat meille vuositolkulla iloa tästä eteenpäin. Ja hei, arvonta on muuten käynnissä Instagramin puolella, mikäli joku himoitsee kuvassa näkyvää palapeliä itselleen ja tykkää arvonnoista (minä ainakin tykkään!) Koodilla HEININLEIKIT saa vielä tämän kuun loppuun 15% alennusta verkkokaupasta 😉
terveisin, Heini