Voidaanko nyt yhteisesti todeta, että marraskuu (ja sitä ennen lokakuu. Ja ehkä myös syyskuu) oli niin syvältä, että ne saatetaan laittaa vanhanaikaiseen häpeänurkkaan miettimään tekosiaan. Kenen mielestä on muka reilua, että molemmat lapset ovat olleet enterorokosta lähtien JATKUVASTI kipeinä? Ei mun mielestä ainakaan. Oli myös eräs skandaali liittyen suureen joululehtihuijaukseen (kirjoitin tästä enemmänkin instan puolelle), paljon kulutettuja euroja ihanien lounaiden ja kynttilöiden sijaan apteekkiin ja Terveystaloon ja se, että olen joutunut perumaan mm. kivan tapahtumaesiintymisen ja ystävän tapaamiseen, jota en ole nähnyt yli VUOTEEN!

Nyt siis joulutetaan ja kunnolla. Kaikki mussa huutaa nyt joulu, joulu, joulu. Tarraudun siihen kuin pelastusrenkaaseen. En ole vuosiin ostanut isompia joulukoristeita enkä aio nytkään semmoisia hommata mutta kahteen kynttilänjalkaan kyllä sorruin. Nyt siis himoitsen pitkiä antiikkikynttilöitä, glögiä, Semperin gluteenittomia kukkapipareita ja homejuustoa. Tällä hetkellä minulla ei ole niistä vielä mitään, mutta joulukalenteri on!

Ihmiselle, joka ei ole itse ostanut ainoatakaan joulukalenteria, tuli yllätyksenä, että niitä on kaikesta huolimatta kertynyt meille todella paljon. Tästä saamme kiittää perhettämme. Miehen sisko on monena vuonna ostanut meille lahjaksi joulukalenterit ja tänä vuonna minä sain aivan ihastuttavan Luonkos-kosmetiikka -kalenterin. Hoitovapaalaisena en ollut uskaltanut edes haaveilla joulukalenterista itselleni. Mies taas sai viime jouluna hyväksi havaitun EXIT-joulukalenterin, josta kirjoittelinkin jo aiemmin.

Lyyli on selkeästi liian pieni ymmärtämään joulukalenterin päälle mitään. Ajattelin, että tytöille olisi yhteiseksi sama kalenteri, kuin viime vuonnakin. Eli tonttuovi, tontun postikortit ja joulukirjan lukeminen joka päivä. Nyt en lähtenyt haalimaan 24 kirjaa vaan ajattelin, että luemme monta kertaa samat kirjat, jotta ne tulevat tutummiksi (ja siten myös tärkeämmiksi).

Saimme Mummilta tytöille myös kuvakalenterin. Mun mielestä ne olivat lapsena ihan älyttömän huikeita! Totta kai suklaat houkuttivat mutta kuvakalenterit meillä oli yleensä lapsena joka vuosi. Vaari taas lupasi tuoda tytöille välipalakalenterin. Eli hups, nyt lapsilla on yhteensä jo KOLME kalenteria, mikä on mielestäni 3- jv 0-vuotiaille yltäkylläistä.

Sitten vielä eräs kirjakalenteri, joka hieman kuin tupsahti elämääni eräästä “ota tästä ilmaisia kirjoja”-tapahtumasta. Kirjaa en ole tietenkään vielä lukenut. Olen skeptinen ruotsalaisen kirjallisuuden suhteen (en muista sitä juurikaan lukeneeni, toisin kuin brittikirjallisuutta ja he, jos ketkä osaavat kirjoittaa kevyttä hömppää älykkäästi). Takakannen perusteella kirja vaikuttaa todella puisevalta, siirappiselta, ennalta-arvattavalta ja hahmot ovat ylikehitettyjä – eli saan juuri sitä mitä haenkin. Toivon, että päivittäinen kirjan lukeminen tulisi tavaksi epämääräisen netti-selailun sijaan! Aikoinaan kirjoitin joka ilta viimeiseksi päiväkirjaa, kuuntelin musaa tai luin. Ottaisin näistä minkä tahansa elämääni takaisin insta-selailun sijaan.

NIIN ja sitten vielä se teekalenteri 😀 Sain viime vuonna lahjaksi Clipperin joulu-teekalenterin ja sitten hups vaan, sain toisen samanlainen. En ollut tästä ollenkaan pahoillaan, päinvastoin, koska mun mielestä Clipperin teet on parhaita jo vuodesta 2012. Olin tosin viime joulukuussa todella pahasti raskaana ja loppuraskaudesta no, mieliteot vaihtelee. Ei voinut vaan juoda mitä sattuu, jos tiedätte, mitä tarkoitan. Välttelin myös yrttiteetä, jota kalenterissa sattumalta oli jonkin noin puolet. Mutta nyt otan kaiken irti ihanasta kalenterista ja aion juoda joka aamu teekupin rauhassa, tavalla tai toisella.

Onko teillä joulukalenteria? Minkälainen on paras? Otetaan myös vastaan veikkauksia, kuinka monta kertaa Lyyli tempaisee jouluoven irti tai syö tonttujen lyhdyn ;D

terkuin, Heini