Lastenvaateopas osa 1
LASTENVAATTEIDEN KOKOMERKINNÄT
Sisältää mainoslinkkejä*
Mitä, eikö vauvani mahdukaan tähän, miten tää voi olla näin kapea? Miten nämä legginssit ovatkin näin pitkät? Voi ei, kaikki kesävaatteet olivatkin liian suuria.. Miten nämä kokomerkinnät nyt taas menivätkään? Miksi eri merkeillä on erilaiset kokotaulukot? Pitävätkö ikäarviot paikkaansa?
Ikä (kk) | 0-1 | 1-2 | 2-4 | 4-6 | 6-9 | 9-12 | 12-18 | 18-24 |
Pituus (cm) | 50 | 56 | 62 | 68 | 74 | 80 | 86 | 92 |
Ikä (vuosi) | 2-3 | 3-4 | 4-5 | 5-6 | 6-7 | 7-8 | 8-9 | 9-10 |
Pituus (cm) | 98 | 104 | 110 | 116 | 122 | 128 | 134 | 140 |
Kokoa valittaessa täytyy ottaa huomioon, että jotkin lastenvaatemerkit määrittelevät kokomerkinnän niin sanotusti “maksimilla”. Esimerkiksi Gugguu koko 104 on ajateltu käytettäväksi siihen asti, kun lapsi on 104 cm pitkä. Myös Kaikoa monet sanovat mitoitukseltaan pieneksi eli lastenvaatekielellä naftiksi. Olen ottanut Kaikon lastenvaatteet käyttöön aina heti kun mahdollista mutta mielestäni koot ovat pitäneet ihan hyvin paikkaansa ( ja otan Kaikot heti käyttöön tietenkin, koska rakastan kyseistä merkkiä). Muita pienehköjä merkkejä ovat Pomp De Lux ja Metsola.
Toisilla merkeillä taas (esimerkiksi Nosh) ovat mitoitukseltaan ns. “ALKAEN 104cm” ja ovat mitoitukseltaan reilumpia. Sanoisin että AARRE* on myös merkkinä reilumpi mitoitus, joka kannattaa valita jos lapsen vartalon rakenne ja mittasuhteet ovat tanakampia. Samoin Blaa, Papu ja Mainio ovat mukavan väljää kokoa ja suosittelen näitä kaikkia lämpimästi. Mun kokemus ns. ketjuliikkeiden vaatteista on, että Name it, Lindex ja Polarn o. Pyret vastaavat melko hyvin todellisia mittoja.
Vaatteen koon valinta riippuu ihan hirveästi lapsen kehonmallista ja sopivat vaatteet löytyvät vain sovittamalla ja kokeilemalla. Meillä esimerkiksi useimmat saman koon vaatteet ovat aivan liian pitkät hihoista ja samaan aikaan housuista sopivat. Toisissa merkeissä vauvavaatteet ovat hieman erimallisia, kuin taaperoiden ja lasten koot ja taaperon kasvaessa ja liikkuessa hurjaa vauhtia, jokin vaate, joka ei olisi ollut malliltaan sopiva vauvalle, voikin olla hyvä leikki-ikäisenä. Jostain syystä Newbien vaatteet eivät millään istu Mimmin päälle mekkoja lukuunottamatta.
Yhdistelmäkoot merkitään usein vaikka 86/92. Ne ovat tosi käteviä mutta usein, kun niitä ottaa käyttöön ne tuntuvat aivan liian isolta. Jotkut taas moittivat, että yhdistelmäkoko vastaa enemmän pienempää kokoa. Tämä riippuu todella paljon merkistä ja mitoituksesta!! Ekologisuuden näkökulmasta olen tykännyt yhdistelmäkoosta, sillä lahkeita kääntämällä vaate saa heti lisää käyttöikää. Papulla* on mielestäni todella hyviä yhdistelmäkokoja ja etenkin bodyn käyttöikä oli pitkä.
Tämän hetken muoti lapsille on melko tyköistuva, varsinkin kun vertaa saman koon vaatteita äitini säästämiin ysäri-aarteisiin. Jos siis haluat rennommin istuvan vaatteen, usein voi varmuuden vuoksi ottaa kokoa isomman. Esimerkiksi Pomp De Luxin juhlamekot ja villatakit ovat olleet meillä käytössä isommassa koossa, eikä se oli vaikuttanut käytettävyyteen.
Saman merkin sisällä saattaa olla hurja vaihtelua koossa, esimerkiksi ribbivaatteet saattavat olla tilavampia kuin tavalliset bodyt. Tietenkin mitoitus voi olla erilainen, jos ostaa kylpytakin tai legginssit. Kaikkein parasta on, jos näkee vaatteen OIKEASTI ja pääsee omin silmin arvioimaan kokoa. Jos ostaa vaatteen käytettynä nettikirpparilta, kokoa voi olla vaikeaa arvioida, koska väistämättä vaatteet kutistuvat hieman pesussa ja etenkin, jos edellinen käyttäjä on ollut kuivausrummun käyttäjä.
Jenkeissä lastenvaatteiden koot taas merkitään kuukausina (tyyliin 9-12kk). Tämä systeemi on mielestäni siitä epäreilu, lapset saattavat käyttää esimerkiksi 4Kk iässä aivan eri kokoisia vaatteita ja vaikkapa keskosena syntynyt lapsi saattaa olla vielä 1-2 kuukautisen koossa. Varsinkin jos ostaa vaatteen lahjaksi, kannattaa aina kysyä lahjan saajalta, mitä kokoa on tällä hetkellä käytössä.
Lapsen hihat pitää kääriä usein monta kertaa päivässä käsien pesun ja ruokailun yhteydessä, joskus myös kuumuuden takia. Hihoja kääntäessä parhaissa vaatteissa on kangas myös toiselta puolelta samanväristä, jolloin kääntämistä ei enää huomaa. Tämä pidentää myös vaatteen käyttöikää, kun paidan tai legginssit voi ottaa ajoissa käyttöön, vaikka lahkeensuut olisivatkin vielä liian pitkät.
Harva asia aiheuttaa yhtä paljon stressiä, kuin lapsen kengän valinta. Kengissä olen saanut sellaisen ohjeen fysioterapeutilta, että 1.7 sentin lisäksi talvella voi olla ns. sukka varaa, jolloin jopa 2cm lisää lapsen jalan pituuden ei ole liioittelua, vaikka saattaakin näyttää aluksi taaperon jalassa hassulta.
Siirryimme nyt 18kk iässä juuri uuteen kenkäkokoon ja vaikka olen kuinka syynännyt kenkiä, silti huomasin, että olemme käyttäneet kenties liian pieniä kenkiä.. Aloitimme keväällä/kesällä kengän koosta nro 19 ja nyt reilu puoli vuotta myöhemmin käytössä on jo 23!!! Tuntuu, että osa kengistä ehti käydä jalassa vain kerran tai kaksi.. Meillä on tosi paljon kenkiä, jotta jalka saisi vaihtelua ja iso osa niistä on saatu käytettynä tutuilta. Mun suositus ns. “marketista saatavista kengistä” on Superfit*, paras pohjan jousto, istuvuus, kiristettävyys nilkan kohdalta ja Mimmin jalkaan sopiva lesti. Kevääksi on pakko hankkia ainakin lenkkarit ja jotkut vedenkestävät kengät, sillä kenkävarastot uhkaavat nyt loppua, kun tähän asti on menty tosiaan käytetyillä.
Ulkohaalareissa on usein mitoitettu 4-5 cm kasvunvaraa, mikä on hyvä ottaa huomioon haalaria metsästäessä. Haalarimerkkejä osaan vielä vertailla huonosti, mutta meillä ainakin Reima* oli pienempää mitoitusta kuin Molo* (tää nimi naurattaa mua edelleen).
Pipoissa suosittelen ehdottomasti mittaamaan lapsen päänympäryksen! Jälleen kerran saman merkin eri malliset pipot saattavat olla aivan erikokoisia käytännössä ja kannattaa aina katsoa tarkkaan kokotaulukosta, mille päänympärykselle mikäkin malli sopii. Merkintöjä on erilaisia (XS-XL tai 1-2v, 3-4v) joten pään ympäryksen mittaaminen on ehdoton juttu! Silti olen joutunut yhden suomalaisesta verkkokaupasta olevan pipon vaihtamaan isompaan, koska malli oli vaan sellainen, etten arvannut sen olevan liian pieni. Kypärämyssyä* valittaessa taas kannattaa valita kahdesta vaihtoehdosta pienempi koko, koska muuten se keikkuu miten sattuu päässä.
Muuten olen lapsen mittojen ottamisessa vähän kehno, sillä hän liikkuu kuin elohopea kaivaessani mittanauhan esiin. Vasta nyt puolitoistavuotiaana olen onnistunut kunnolla piirtämään jalan paperille ja mittaamaan sen, aikaisemmin hän ei siihen suostunut..
Ehkä tässä oli jotain itsestäänselvyyksiä mutta toivottavasti sait jonkin vinkin! Onko teillä menty ns. “taulukon mukaan” eli ovatko kokomerkinnät pitäneet paikkaansa iän suhteen?
Tulossa lisää lastenvaateasiaa kevään aikana…
terkuin Heini
Mainoslinkeistä pääset tekemään ostoksia halutessasi ja tuet näin tämän kotiäidin hoitovapaata 🙂
Comments
Nuo ikämerkinnät eri merkeillä on hassuja, kun kuitenkin suurin osa lapsista on jotain muuta kuin se keskiarvo, siitähän se keskiarvo kai tulee 😀 . Esim. meillä pitkä ekaluokkalainen tyttö käyttää vaatteita, joiden ikämerkintä on 11-12v. Toinen huvituksen (ja ärsytyksenkin, jos ei ole kunnon kokotaulukkoa) aihe on päähineiden koon ilmoittaminen pituuteen liittyvinä senttikokoina. Kuopuspoika 3v. käyttää pipoa, jonka kokomerkintä on 152-170cm, ööh… Mutta kivasti olit kuvannut noita eri merkkien tapaa ilmoittaa koko, siitä on varmasti monelle iloa!
Oon ite ollut tosi hämmästynyt, miten paljon eri valmistajien koot voivat poiketa toisistaan.. Varsinkin kun lapset kasvavat jokainen yksilöllistä tahtiaan, en siksi luota ikämerkintöihin (enää tehtyäni pari hutiostosta..)
Toivottavasti tästä pohdinnasta iloa muillekin..