Lelusuositukset / Taaperon jutut / Vauvajuttuja / Vauvaleikit

Mitä vauvan ja taaperon kanssa voisi lukea?

Lukuviikon kunniaksi 1-vuotiaan kirjasuosikkeja.

Meillä asuu kaksi erilaista lukijaa. Ensimmäinen, joka osasi puolivuotiaana heti istumaan opittuaan kääntää sivua. Lapsi jonka saa tekemään tarinoiden avulla mitä vain. Hän, joka löytyy puoli kymmeneltä valot päällä lukemasta salaa vaikkapa Aapista. Hän lukee itsekseen potalla ja usein huijaa vieraampia aikuisia, että hän muka saa lukea ruokapöydässä. Lukea hän EI tietääkseni osaa. Veikkaan kuitenkin, että tällä tahdilla se ei ole kaukana. Olen suoraan sanottuna koittanut muiluttaa hänelle mielenkiintoa numeroita kohtaan ja hidastaa hänen lukemaan oppimistaan. (3-vuotiaan ei tarvitse lukea!!)

Siinä missä Mimmi kuuntelee mitä vain, Lyyli on valikoivampi ja hänellä on selkeät suosikit. Häntä pitää houkutella enemmän ei niinkään lukuhetkeen vaan siinä pysymiseen. Osoitella kuvia, pyytää kääntämään sivua, valita lyhyempiä tarinoita. Joskus luen pidemmistä kirjoista vain ekat lauseet.

1. Ihan hukassa on meillä niin suosittu, että lainaamme sen kirjastosta aina uudestaan ja uudestaan. Mimmin vanhat kirjat ovat revenneet, koska niitä on luettu liikaa. Pikku Papussa ei toimi enää edes äänet.

2. Nämä kirjat on ostettu Lyylille uutena. Kiltti pieni lumiukko oli ensimmäinen kirja, jota hän jaksoi lukea loppuun. Miu ja tunteikas päivä on ollut meillä vasta alle viikon ja molemmat lapset rakastavat sitä. Kaipaisin enemmän kirjoja juuri arkisista päivistä ja tapahtumista kuten tässä kirjassa. Kirjan ostin Lapsimessuilta, jossa se oli tarjouksessa ja pääsin tapaamaan kirjoittajia!

2. Musta yksi upeimmista jutuista äitiyspakkauksessa ja neuvolassa ovat olleet sieltä saadut kirjat. Ajatus siitä, että kaikki lapset saavat neuvolasta edes yhden kirjan lämmittää mua suuresti. Äitillä on tallessa mun ja siskon äitiyspakkauksen kirjat ja ne kuvastavat hyvin omaa aikaansa. Olen kotiin ostanut erityisesti lorukirjoja, sillä lorujen taika tulee parhaiten esiin toiston kautta.

Te ehkä tiedättekin, että fanitan niukasti älylaitteita. Kyllä meilläkin kuunnellaan äänikirjoja, emme elä missään kuplassa. Ajatus siitä, että lapseni kertoisi yläasteella, ettei ole koskaan lukenut kokonaista kirjaa tuntuu varmaan meistä kummastakin vanhempina painajaiselta. Maailmassa, jossa keskittymistä koetellaan, kaikki on nopeatempoista ja alati muuttuvaa, kirja tarjoaa syventymisen ja keskittymisen hetken. Kohti hitautta, kohti syvempää ymmärrystä, kohti empatiaa ja faktojen tarkastamista tieteestä.. sitä toivon lapsilleni salaa välittävän.

Terveisin Heini