Minimaailman teko on helppoa: tarvitset vain sopivan laatikon, kaikki muu on valinnaista. Voit käyttää hiekkaa, luonnonmateriaaleja, taikahiekkaa, muovailuvahaa ja oikeastaan mitä tahansa pieniä eläimiä, hahmoja, autoja tms. Käytin simpukoita, kiviä, lasihelmiä ja second hand Schleich-eläimiä.

Leikki leikkinä -kirjassa on ohjeita, miten taikahiekkaa voi tehdä itse. Tämä versio on ihan vaan Prismasta mutta en voi suositella sitä. Parasta on Kinetic Sand -niminen taikahiekka. Laatikko on suomalaisen Laatikkokaupan käsialaa (saatu Iloinen Heppu). Tämä on kahdesta laatikosta pienempi koko, jossa mahtui silti hyvin leikkimään. Laatikot on hyväksytty leikkikäyttöön ja ovat luonnostaan antibakteerisia. Puu tuntuu kädessä ihanalta ja laatikot ovat tarpeeksi painavia, etteivät liu’u sinne tänne.

Taapero viihtyi tässä touhussa toista tuntia. Leikki sai monia elementtejä aina perinteisestä hahmoleikistä aistileikkiin mm. esineitä hiekkaan piilottamalla. Minimaailman tarkoitus ei ole olla aikuisen täydellinen miniatyyri-maailma vaan alusta, joka kutsuu ja houkuttelee lapsen aloittamaan leikin. Lopputulos ei ollut eteerinen eikä kaunis. Hiekkaa oli mennyt yli suojapaperin ja kaivelin simpukoita hiekasta talteen seuraavaa kertaa varten. Mutta ai että, lapseni RAKASTI tätä leikkiä palavasti. Huomautan kuitenkin, että lapselle, jolla menee paljon asioita vielä suuhun, tämä leikki ei ole vielä ajankohtainen.

Minimaailmassa parasta on tutkiminen, oivallukset ja avoin leikki. Aistit ovat vahvasti mukana. Anna lapselle tilaa kokeilla ja ideoita. Voit myös tuoda esimerkillä omia ideoitasi mukaan ja katsoa, lähteekö lapsesi jäljentämään niitä.

Ootteko kokeilleet tehdä minimaailmoja? Toimiko?

Terkuin Heini