UKK vauvavuoden aikana: Millaista on ollut olla kotona vauvan ja taaperon kanssa.

Vastaus: Kivaa.

Taapero ja vauva leikkivät ensimmäiset yhteisleikkinsä, kun vauva ei osannut vielä edes kontata. Taapero veti vauvan unipesää lattiaa pitkin. Taaperon mielestä vauva oli laivassa ja vauva nauroi ihastuksesta. Siitä hetkestä lähtien ajattelin, että näistä tulee kyllä hyvä parivaljakko.

Vauvavuoden aikana Mimmi tietenkin kasvoi taaperosta leikki-ikäiseksi ja kaipasi enemmän leikkiseuraa oman ikäisistä kavereista. Hän aloittikin päiväkodin uudestaan, kun vauva oli 8kk. Vauvan kasvaessa ja liikkuessa enemmän Mimmi alkoi ärtyä siihen, että hän rikkoi hänen leikkejään. Näissä kohden sanoittaminen on erittäin tärkeää.

Pikkuhiljaa Mimmi oppi, ettei siskon kädestä kannata viedä lelua tarjoamatta lahjusta (eli jotain toista kiinnostavaa lelua) tilalle. Pikkuhiljaa ei tullutkaan raivaria, kun sisko hajotti duplotornin, vaan se koottiin uudestaan.

Vauva oppi liikkumaan, leikkimään ja halusi aina leikkiä samaan kuin siskokin. Yritin luoda yhteisen leikkihuoneen, jossa kaikki lelut sopivat kummallekin. Vauva saa laittaa leluja suuhun ja koskea kaikkeen. Pienet palapelit ja näprättävät sekä askartelujutut menivät siis joksikin aikaa takavarikolle.

Omat vinkkini arjen helpottamiseksi

Tee kaikki ns. pakolliset asiat yhdessä vauvan ja/tai taaperon kanssa. Laitan ruokaa siten, että vauva on kantorepussa tai -liinassa. Käyn suihkussa yhdessä vauvan kanssa. Tämä onnistuu muuten vesiliinassa, eli kastelua kestävän rengasliinan avulla kivasti. Käyn lenkillä vauvan kanssa. Näen ystäviä lasten kanssa (vaikka välillä myös ilman). Laitan pyykit koneeseen vauvan kanssa. Näin niille pienille vapaille hetkille mulle jää aikaa oikeasti omille jutuille, tällä kertaa tämän tekstin kirjoittamiseen.

Opeta (isompi) lapsesi leikkimään myös itsenäisesti tai minimaalisella ohjauksella. Saat hetken aikaa tehdä jotain omaa, kun lapsi keksii touhuttavaa itsekseen. Tämä ei tietenkään toimi kaikilla ja joskus käy niinkin, että se lapsen keksimä “touhuaminen” ei ole aina niin rakentavaa kuin vanhempi toivoisi (case tussia mekossa, sokeripussi siroteltuna pyödälle jne.) Meillä tämä oli vauvavuoden pelastus.

Kannusta taaperoa leikkimään vauvan kanssa ja opeta, miten vauvaa voi viihdyttää. Saat hetkeksi kädet vapaaksi. Jokaista taaperon liikettä vauvaa kohden ei tarvitse kontrolloida.

Jos sinulla ei ole tukiverkkoa, ulkoista se, minkä voit. Osta valmista ruokaa, palkkaa siivooja, pyydä lastenvahti, pyöritä Areenasta lastenohjelmia nuhapäivinä. Meillä taaperon nukutustilanteissa toimivat äänikirjat (Unitalon tarinoita lapsille, jos tarkoitus että pysyy hereillä Prinsessa Pikkiriikki).

Muista, että vauva ja lapsi tarvitsee huomiota mutta ei koko aikaa. Vauva kestää itkun, taaperolle tekee hyvää harjoitella oman vuoron odottamista.

Pyydä apuja! Voit tehdä ns. “vaihtarit” jos sinun on vaikeaa ottaa apua vastaan muilta. Tarjoudu tekemään jotain vastapalvelukseksi!

Taapero tulee testaamaan sinua ja suhdettanne tavalla tai toisella. Kaikki eivät mitenkään ala riivatuiksi keppostelijoiksi mutta jotain hankausta saattaa tulla teidän suhteeseenne. Ne paikataan niinä hassuttelun ja leikin hetkinä, kun kaikki on hetken hyvin.

Mikä on ollut teidän paras vinkkinne vauva+taapero-yhdistelmään?

terkuin, Heini