Tämä teksti tuli mulle mieleen ja innostuin heti vertailemaan raskauksia keskenään. Nyt kirjoitan nimenomaan niistä asioista, jotka ovat olleet eri lailla raskauksissa. Aiemmin olen kirjoittanut kesäkuisen raskauskertomuksia ja ne löytyvät avainsanan ODOTUS alta.

Raskaushimot; kesäkuisella mulle maistuivat päärynät läpi raskauden. tammikuisella himot ovat vaihdelleet aina sen mukaan, mikä milloinkin on sesongissa! Mansikat, vadelmat, puolukat, omenat, porkkanat jne.

Tarvikkeiden hankinta; viimeeksi pyrin pääsemään hankinnoissa mahdollisimman halvalla. Nyt tiedän enemmän, mitä haluan, miksi haluan ja missä kohtaa kannattaa panostaa laatuun, missä voi oikaista. Harsojen sijaan olen hamstrannut vaippoja tarjouksista 😀 Tein myös paljon itse tarvikkeita, mm. hoitoalustan kahvipusseista 😀

Paljon on myös säästissä kesäkuiselta, joten hankintoja on tullut tehtyä huomattavasti vähemmän. Totta kai olisi IHANAA, jos saisin uudet rattaat jne. mutta järki sanoo, että ne vanhatkin ovat ihan kelvolliset.

Raskausvaivat; närästys on tosiaan ollut mulle täysin uutta ja tammikuinen on opettanut tästä lisää! Viimeeksi mulle tuli todella paljon raskausarpia, nyt niitä ei ole samalla lailla tullut, vaikka maha onkin isompi, ehkä muutama juonne mutta ei mitään verrattuna viime kertaan!

Pääsemme miehen kanssa pienelle BABY MOONILLE viikonloppuna, ei kuitenkaan mitään sen kummempaa kuin hotelliviikonloppu kotikaupungissa ;D

En ole todellakaan ehtinyt samalla lailla miettimään vauvaa kuin viime raskaudessa, tämä lienee monelle tuttua. Myöskään mies ei ole ehtinyt samalla lailla huomioida mahaa kuin aiemmin, sillä usein tiskivuori odottaa iltaisin mutta on hän kuitenkin jonkun verran masulle laulanut, kun on ehtinyt.

Mun hiukset voi nyt tammikuisesta huomattavasti paljon paremmin kuin viimeeksi! Nyt sain siis kokea ihanan, vahvan ja hehkeän raskaustukan 🙂

Mimmin raskaudessa oli vain pakolliset seurannat ja ultrat. Nyt olen käynyt ultrassa huomattavasti enemmän, yhteensä 5 kertaa eri syiden vuoksi. Varhaisultra epämääräisen vuodon vuoksi, pakolliset kaksi, istukan paikan seuranta ja lopuksi vielä kasvuseuranta, joka tosin loppui lyhyeen. Arviot vauvan koosta ovat heitelleet hämmästyttävän paljon, osa lääkäreistä ja kätilöistä on ollut sitä mieltä, että kohtu ja vauva ovat liian isoja, osa taas, että vauva on liian pieni.

Pahoinvointi oli oikeasti helpompaa nyt tokalla kerralla, kun kesäkuisesta oksensin kymmeniä kertoja päivässä niin nyt 2-3x. Tuntui kuitenkin, että oksentaminen jatkui pidemmille viikoille?

Viimeeksi muistan, että loppuraskaudesta lähinnä viikkasin vauvanvaatteita, pelasin Candy Crushia sohvalla, nukuin ja kävin kävelyillä. Nyt niistä on saanut vain haaveilla..

Sain tällä kertaa unelmieni baby shower-juhlat, joista kirjoitinkin aikaisemmin.

Tunnen tällä kertaa muita äitejä etukäteen ja ystäväni ovat olleet kiinnostuneempia raskaudesta kuin esikoista odottaessa. Hyvä ystäväni (jolla on myös kesäkuinen) oli samaan aikaan raskaana ja saamme toiset lapset peräkkäisinä kuukausina! (Tai samana, jos tammikuinen päättää sanoa vuokrasopimuksensa irti ajoissa!)

Pesänrakennusvietti on suuntautunut lähinnä käytännön asioihin; esim. teimme pientä vessaremppaa ja käytännöllisyys on vahvasti mielessä, toki ostimme Mimmille synttärilahjarahoilla myös puolapuut

Pelko on ollut paljon pienempi kuin edellisellä kerralla. Siitäkin huolimatta, että tieto lisää tuskaa, en jotenkin ole osannut pelätä samalla lailla keskenmenoa kuin viimeeksi, jolloin esim. kannoin kelttiläistä suojelussymbolia kaulassa koko raskauden ajan. Nyt kaulassa on Kalevalan Lumikukka ja sormukset.

Olen syönyt hieman rennommin kuin viimeksi, tietenkin rajoitukset huomioiden mutta enemmän maalaisjärjellä. Nimimerkillä “missä tämä lohi on kasvatettu?”.

Kesäkuisen kanssa kävin äitiysfysioterapeutilla, nyt en raaskinut. Nyt olen enemmänkin käynyt raskaushieronnassa ja kerran jalkahoidossa.

Sen sijaan tässä raskaudessa kävin ravitsemusterapeutilla pahoinvoinnin helpottamiseksi. Se oli hyvä käynti!

Muistelin ensin, että ensimmäisessä raskaudessa en olisi ollut kipeänä kertaakaan mutta muistinkin, että olihan silloinkin paha siitepölykausi ja poskiontelotulehdus. Nyt kuitenkin olen ollut huomattavasti pahemmassa flunssassa kuin viimeksi.

Viimeksi ostin kirppareilta äitiysfarkut mutta nyt en edes harkinnut niiden ostamista. Tammikuista odottaessa on ollut helpompaa pukeutua pitkiin tunikoihin, mekkoihin, sukkiksiin ja legginsseihin. Kesäkuisesta loppuodotus oli tuskaa, kun ei tiennyt, mitä olisi päälle laittanut toukokuun yllättävissä helteissä. Kompressiosukatkin on miellyttävämpää pukea nyt syksyllä kuin kesäkuumalla.

Viimeksi tein maanisesti ruokia pakastimeen. Nyt lähinnä koitan selviytyä päivästä toiseen.

Terkuin, Heini